Teollisuuden noususuhdanne taittuu

Lämmin ja sateinen vuosi

Vuoden keskilämpötila oli 4.2 ºC:sta, mikä oli aavistuksen keskiarvon yläpuolella. Talvi oli leuto, mutta Näsijärven jäät lähtivät vasta 14.5. eli suhteellisen myöhään. Lokakuun ja jopa marraskuun keskilämpötilat jäivät plussan puolelle, kun taas huhtikuu oli varsin kylmä. Näsijärvi tosin jäätyi jo 12.12. leudosta syystalvesta huolimatta. Suhteellisen lämpimät kesäkuukaudet eivät varmasti tamperelaisia lohduttaneet, sillä pilvisyys ja sademäärät olivat keskiarvon yläpuolella.

Muuttovoitto keskiarvon yläpuolella

Tampereelle muutti 6420 henkeä ja kun lähtijöitä oli 3843 jäi muuttovoitoksi 2577 asukasta. Luonnollinen väestönkasvu jatkoi pientä tasaista nousuaan ollen 1215 henkeä. Tampereen asukasluku oli 117 074, joista naisia oli n. 13 000 enemmän, mikä oli ominaista kaupungille. Tampereelle muutti ympäristökunnista jatkuvasti uusia asukkaita, eikä rakennustuotanto pysynyt tässä kehityksessä mukana. Uusia asuinhuoneistoja valmistui 1678 kappaletta ja kokonaisneliömäärä oli 63 765m².

Teollisuus aloittaa laskun

Työläisiä työpäivän päätyttyä Pellavatehtaalla. Kuva: E. M. Staf, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Vuoden aikana työttömiä työnhakijoita oli 8908 henkeä, joista suurin osa oli miehiä. Teollisuuden parissa työskenteli n. 30 900 työläistä, joista reilusti suurin osa työskenteli tekstiiliteollisuudessa (10 667). Muita tärkeitä aloja olivat kenkä-, vaatetus- ja ompeluteollisuus (5469), koneteollisuus (3124) sekä kulkuneuvoteollisuus (2267). Alkanut teollisuuden työtekijämäärien lasku johtui osaltaan teollisuuden automatisoitumisesta sekä ulkomaankaupan vapautumisesta.

Rakennustyöläisten määrä n. 6000 oli keskimääräistä suurempi. Poikkeus oli sekin, että heille riitti työtä myös talvikuukausiksi. Heistä jälleen suurin osa oli työllistetty yksityisellä puolella kaupungin insinööritoimiston ollessa suurin kunnallinen työllistäjä.