Lämmin sää ja tasaiset työmarkkinat

Ilmasto

Alkuvuosi 1952 oli poikkeuksellisen lämmin ja pysyvä lumi satoi maahan vasta 2.1. Tästä syystä myös järvet jäätyivät varsin hitaasti; Pyhäjärvi sai jääpeitteen vasta 4.1. ja Näsijärvi vasta 13.1. Vuoden kylmin pakkaspäivä oli 18.3. jolloin mittari näytti –27,6°C. Muuten alkutalvi oli keskimääräistä leudompi, sensijaan kesä oli keskimääräistä kylmempi. Esimerkiksi heinäkuun keskilämpötila jäi 15,4 asteeseen, huolimatta vuoden lämpimimmästä päivästä 9.7., jolloin hikoiltiin 28,6 asteen lämmössä. Syksy jatkui varsin viileänä ja Näsijärvikin jäätyi jo 30.11. Vuoden keskilämpötilaksi saatiin 3,2 °C mikä ajanjaksolla 1947-1952 oli alhaisin. Vuoden sateisin päivä oli 28.8., jolloin vettä saatiin peräti 26,9 mm. Elokuu oli muutenkin vuoden sateisin kuukausi.

Väestö

Henkikirjoitetun väestön määrä Tampereella 1.1.1952 oli 104 132, joista naisia oli 58 578 ja miehiä 45 554. Ulkomaalaisia oli 302 henkilöä. Kaikkiaan 1952 Tampereella syntyi 1910 henkeä ja kuoli 942. Luonnollinen väestönlisäys oli siis 968 henkilöä. Kaupunkiin muutti 4794 henkilöä kun poismuuttaneita oli vain 3482, joten muuttovoitto oli 1312 henkilöä. Lisäksi ulkomaille lähti siirtolaiseksi 132 henkilöä. Kun lukuihin vielä lisätään poissaolevien rekisteristä siirretyt, kasvoi Tampereen väkiluku vuoden aikana 2234 hengellä.

Avioliittoja solmittiin edellisten vuosien tahtiin, kaikkiaan 1076 kappaletta. Avioerojen määrä pysyi myös edellisten vuosien tasalla (196 kpl). Syntyvyys määrä jatkoi laskuaan edellisistä vuosista.

Lisääntyvä väestö tarvitsi myös lisää asuntoja, ja uusia asuinhuoneistoja valmistuikin v. 1952 peräti 1126 kappaletta. Merkittävä kohde olivat As. Oy Teiskon Tornit, joissa oli peräti 133 huoneistoa ja jotka edustivat maan moderneinta rakennustuotantoa. Liikehuoneistoista mainittakoon Tampereen Säästöpankin talo, jossa toiminta aloitettiin 24.11. Uusi koulurakennuskin v. 1952 saatiin, kun Härmälän kansakoulun harjannostajaisia vietettiin 8.3.1952.

Tampereen Säästöpankin uuden rakennuksen suunnittelu aloitettiin jo 1943, jolloin ostettiin tontti Hämeenkadun varrelta. Aikaisemmin siinä sijaitsi vain "vähäarvoisia purettavia rakennuksia". Arkkitehtiä etsittiin monta vuotta ja monien vaiheiden ja kilpailujen kautta suunnittelijaksi valittiin tamperelainen arkkitehti Harry W. Schreck. Rakennustyöt suoritti rakennusliike Arvonen Oy. Rakennustyöt aloitettiin 1950, ja niitä vaikeutti mm. Korean sodasta johtunut raudan puute ja ankarat pakkaset. Myös mm. putkimiesten lakko hidasti töitä. Lopputarkastus suoritettiin 17.10.1952, tosin ensimmäiset myymälähuoneistot otettiin käyttöön jo 10.4.1952. Tampereen Säästöpankki aloitti toimintansa talossa 24.11.1952. Teknisiä uutuuksiakin pankissa oli, kuten kuljetinhihna, joka siirsi kuitit ja paperit kassaan ilman virkailijan liikkumista. Uutuuksia olivat myös yösäilö ja oma puhelinkeskus. Kuva: M. Poutvaara, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Työmarkkinat

Ajalle tyypillistä oli kausityöttömyys, joka näkyi tilastoissa myös v. 1952. Kun helmi- ja maaliskuussa ylitettiin edellisen vuoden työttömyysluvut, heinä-marraskuussa töitä riitti niin että työttömyyskortisto tarvitsi avata vasta 11.12.1952. Vuoden aikana Tampereella oli toiminnassa 37 työttömyystyömaata, lähinnä kaduntasaus ja viemäritöitä. Edelliseen vuoteen verrattuna Tampereen työttömyys kuitenkin kokonaisuudessaan nousi hieman. Eräänä syynä oli suurien rakennushankkeiden valmistuminen ja siitä johtuva rakennustyöpaikkojen määrän lasku edellisestä vuodesta. Työttömistä peräti 37,9 % olikin rakennusmiehiä. Myös sotakorvaustöiden päättyminen vaikutti varsinkin puu- ja metallialaan. Naisten työttömyyttä ei ollut; jotkut joutuivat tosin tekemään lyhennettyä työviikkoa. Tampereen veroäyri oli 11,5 mikä oli koko maahan verrattuna keskitasoa.

Sotakorvaustöiden päättymistä juhlittiin Tampellan Valimon kentällä 12.7.1952. Juhlaan osallistui lähes 1600 henkilöä. Kuva: Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.