etusivuinfohakumuistatko
100-1918 etusivu

1950
Pääsivulle
Teksti Miia Hilden

Väestönkasvu jatkuu

[VÄESTÖNKASVU JATKUU] [UUSIA ALUEITA JA UUDENLAISTA JOUKKOLIIKENETTÄ]

Sadetta ja huimia pakkasia

Vuoden 1950 keskilämpötila oli +4,7 °C, joka oli edellisvuoteen verrattuna asteen kylmempi. Lämpimin kuukausi oli elokuu ja kylmin tammikuu. Näille kuukausille osuivat myös vuoden lämpimin ja kylmin päivä. Lämpimin päivä oli 10.8, jolloin hellettä oli mukavat +27,0 °C. Kylmintä taas oli 18. tammikuuta, jolloin tamperelaiset saivat pukea lämpimästi päälleen, jotta olisivat tarjenneet –35,1 °C:n pakkasessa.

Sademäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Yhteensä saatiin vettä taivaalta 609,4 mm. Eniten satoi syyskuussa, jolloin sademäärä oli 116,3 mm. Sateisin päivä osui myös syyskuulle. Kahdeksantena päivänä syyskuuta kannatti pitää mukana sateenvarjoa, sillä vettä tuli huimat 34,5 mm. Näsijärvi jäätyi 30.12.

Tampereen väestömäärä ylittää sadantuhannen rajan

Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1950 tamperelaisia oli yhteensä 100 015, joista miehiä oli 43 597 ja naisia 56 418. Luonnollinen väestönlisäys oli 1029, koska tamperelaisia syntyi 1997 ja kuoli 968. Sekä syntyvyys että kuolleisuus alenivat edellisvuosiin verrattuna. Myös luonnollinen väestönkasvu oli hieman edellisvuosia alhaisempaa.

Sen sijaan Tampereen muuttovoitto oli yli kaksituhatta henkeä suurempi kuin esimerkiksi vuonna 1949. Vuonna 1950 Tampereelle muutti yhteensä 5663 ihmistä. Näin suuri muuttovoitto selittyy suurilta osin sillä, että Lielahti liitettiin Tampereen kaupunkiin, jolloin uuden alueen asukkaat merkittiin muuttaneisiin. Lielahtelaisia oli hieman alle 2000. Myös luovutettujen alueiden seurakunnat lakkautettiin 31.12.1949 ja tällöin näiden seurakuntien jäsenet tulivat lopullisesti Tampereen kaupungin kirjoille.

Tulipalo

Palokunta sammuttamassa Suomen Trikoon palavaa rakennusta maaliskuussa 1950. Paikalle kertyi myös joukko uteliaita katselijoita. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Asuntopula jatkui, vaikka vuonna 1950 rakennettiinkin melkein 800 uutta asuinhuoneistoa. Rakentaminen tosin vilkastui edellisvuosista, mutta ei niin paljon kuin olisi ollut tarvetta. Kiireellisiä asuntohakemuksia oli ympäri vuoden edelleen yli 750.

Kaupunki asemakaavoitti kuitenkin uusia alueita tiuhaan tahtiin. Vuonna 1950 asemakaavoja toteutettiin mm. Pispalan, Lielahden, Ruotulan ja Huikkaan alueille. Myös Multisilta ja Rautaharkko saivat ovat asemakaavansa vaikka alueille rakennettiin enimmäkseen vasta 1960-luvulla. Tampereella suosittiin kuitenkin paljon teollisuusrakentamista, jolloin kaavoitus hyödytti ennen kaikkea teollisuutta. Tästä on hyvänä esimerkkinä Valtion lentokonetehtaan eli Valmetin alue Härmälässä.

Tekstiiliteollisuus valtaa edelleen alaa

Tampere oli teollisuuskaupunki. Teollisuudesta sai palkkansa yli 25 500 tamperelaista työntekijää. Tekstiiliteollisuus piti asemansa kaupungin suurimpana työllistäjänä. Sen työntekijämäärä oli kasvoi yli 11 000:een. Vuonna 1950 perustivat Saimi ja Lauri Mölsä Tmi Sidosteen, joka valmisti villa- ja kreppinailonsukkia sekä myöhemmin myös sukkahousuja. Samaan aikaan konepajateollisuus vähensi työntekijöitään määrän ollessa noin 5400.

Rakentamisen kasvu näkyi rakennusten työntekijämäärien kasvuna. Rakennuksilla oli ihmisiä töissä hieman vuodenajoista riippuen 3600:sta 4800:an. Kaupungin työllisyys oli muutenkin hyvä. Esimerkiksi työnvälitystoimistossa työnhakijoiden ja työpaikkatarjousten määrä oli melkein sama.


Lähteet:

Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1950. Tampere, 1951.
Rasila, Viljo, Tampereen historia IV. Tampere, 1992.
Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja vuosilta 1951 ja 1952.