Asuntopula alkaa hellittää

Vuosi 1949 oli edellisvuosiin verrattuna melkoisen lämmin. Koko vuoden keskilämpötila oli 5,7 ºC. Tämä oli jopa asteen suurempi kuin edellisenä vuonna 1948. Lämpimin kuukausi oli heinäkuu, jonka keskiarvolämpötila oli 16,8 ºC ja kylmin maaliskuu, jolloin lämpötila oli keskimäärin –3,4 ºC. Vuoden lämpimin päivä oli 4.7 (27,8 ºC) ja kylmin 31.12 (-28,0 ºC).

Jos lämpötilat olivat edellisvuosia suuremmat, niin sen sijaan sademäärissä jäätiin edellisvuosia jälkeen. Sademäärä oli vuonna 1949 vain 463,1 mm, kun se edellisenä vuonna oli 544,1 mm. Sateisin kuukausi oli lokakuu ja suurisateisin päivä oli 24.10, jolloin satoi 18,1 mm.

Tampereen väestönkasvu jatkuu

Tampereen asukasluku oli tammikuun ensimmäisenä päivänä 1949 tasan 96 000 henkeä. Kaupunki jatkoi siis edellisten vuosien tapaan kasvuaan. Luonnollinen väestönkasvu oli 1071 henkeä, uusia tamperelaisia syntyi elävänä 2093 ja asukkaista 1022 nukkui ikuiseen uneen. Luonnollinen väestönkasvu hidastui kuitenkin hieman edellisvuosista. Syntyneitä oli jo pari sataa vähemmän kuin huippuvuosina 1945–1948, kuolleisuuden pysyessä kuitenkin lähes samalla tasolla.

Kaupungin asukasluvun huimaa kasvua selittääkin luonnollista väestönkasvua paremmin suuri muuttoliike. Vuonna 1949 Tampereelle muutti 3387 ihmistä enemmän kuin mitä lähti pois. Näin suuri muuttovoitto on huomion arvoinen etenkin siksi, että Tampereeseen ei kyseisenä vuonna liitetty uusia alueita. Suurta muuttovoittoa selittänee kuitenkin se, että Karjalan luovutettujen alueiden seurakunnat lakkautettiin vuoden 1949 lopussa, joten Tampereella asuvia siirtolaisia lienee henkikirjattu Tampereelle jo vuoden 1949 aikana.

Joukko työmiehiä asfaltoimassa Nekalantietä kesällä 1949. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampereella oli kärsitty koko 1940–luvun loppupuolen ajan suuresta asuntopulasta. Rakennusaineiden heikon saatavuuden vuoksi rakentaminen ei vastannut tarvetta. Vuonna 1949 valmistuikin vain 572 uutta asuinhuoneistoa, vaikka kysyntä oli paljon suurempi.

Rakentamista oli vuoteen 1949 saakka valvonut erityinen rakennustoimikunta. Tämän toimikunnan viimeinen kokous pidettiin 23.11.1949, jolloin toimikunta virallisesti lakkautettiin. Lakkautus johtui siitä, että rakentamiseen kohdistunut säännöstely purkautui vuoden 1949 aikana. Säännöstelyn loppuminen ei kuitenkaan kiihdyttänyt asunnontuotantoa suuremmin vielä vuoden 1949 aikana.

Erilaisen asuntoihin liittyvän säännöstelyn purkautuminen aiheutti myös sen, että asuntoja myytiin paljon ja monet vuokralaiset saivat häädön kodeistaan. Näin ollen asuntopula jatkui melkein muuttumattomana edellisiltä vuosilta ja kiireellisiä asuntohakemuksia oli koko ajan suunnilleen 770.

Tampere, tekstiili- ja metalliteollisuuden kaupunki

Tampere oli ennen kaikkea tehdaskaupunki. Vuonna 1949 suurin työnantaja oli edelleenkin tekstiiliteolllisuus, jonka työntekijämäärä oli n. 10 500. Metalliteollisuus ja sen piirissä etenkin konepajateollisuus kasvatti kuitenkin osuuttaan niin tuotannossa kuin työntekijämäärissäkin. Konepajateollisuudessa oli 1949 työntekijöitä noin 6200. Säännöstelyn purkautuminen ja vähitellen hellittävä raaka-ainepula kasvattivat työllisyyttä etenkin tehtaissa ja rakennuksilla.

Tampereen työnvälitystoimistossa oli vuonna 1949 työnhakijoita 7115 ja vastaavasti tarjottuja paikkoja 6745. Työllisyys oli siis kaupungissa melko hyvä.