etusivuinfohakumuistatko
1940-1960 etusivu

1948
Pääsivulle
Teksti Kalle Lehtinen

Sosiaalisia uudistuksia

[NAISILLE RIITTÄÄ TÖITÄ] [SOSIAALISIA UUDISTUKSIA]

Poliittista kuohuntaa ja vasemmiston jakaantuminen

Vuoden 1948 eduskuntavaaleissa olivat Tampereen vasemmistopuolueet jakaantuneet erilleen. Sdp kävi oman vaalitaistelunsa erillään kommunisteista. SDP:lle oli käynyt selväksi, että säilyttääkseen demokraattisen monipuoluejärjestelmän, ei yhteistyö kommunistien kanssa olisi viisasta. Tampereella SDP säilyttikin valta-asemansa saaden 38,1% tamperelaisten äänistä SKDL:n jäädessä 31,7 %:in. Vasemmistopuolueiden kannatus, joka oli yhteensä 69,8% oli selvä merkki Tampereen enemmistön poliittisesta suuntautumisesta koko Suomen vastaava luvun jäädessä vain 46,3%:in. SKDL:n edustajapaikat laskivat 49:stä 38:an. Tampereelta kansanedustajaksi pääsivät pormestari Väinö Hakkila, taloudenhoitaja Katariina Hiilelä ja (SDP:n) toimitsija Kustaa Alanko SDP:stä sekä vaatetustyöläinen Elli Stenberg ja sähkötyömies Lauri Myllymäki SKDL:stä. Porvarilliselta puolelta eduskuntaa pääsivät maisteri T. A. Wiherheimo kokoomuksesta sekä agronomi Atte Pakkanen maalaisliitosta. 

SDP:n valtakunnallinen jakaantuminen sodan jälkeen näkyi myös Tampereella. Tampereen SDP jakaantui kahden vahvan tamperelaisen taakse. Unto Kanerva sai taakseen työväenyhdistyssiiven ja Erkki Lindfors kunnallisjärjestön. Ensimmäinen yhteenotto oli apulaiskaupunginjohtajan vaali, jonka Lindfors voitti. Yhteen otettiin samana vuonna myös peräti 14 tuntia kestänessä kunnallisverodepaatissa valtuuston istunnossa.

Sosiaalisia uudistuksia ja trolleybusseja

Ensimmäinen trolleybussi

Tamperelaisia ihmettelemässä ensimmäistä trolleybussia Hämeenkadun ja Hatanpäänvaltatien risteyksessä. Kuva: E. M. Staf, Tampereen museoiden kuva-arkisto.


Tulontasaukseen tähdännyt erittäin merkittävä sosiaalinen uudistus oli 1948 säädetty lapsilisälaki. Tämä takasi rahaa perheille kaikista alle 16-vuotiaista lapsista perheen varallisuudesta riippumatta. Lokakuun alusta alkanut lapsilisän maksaminen tarkoitti kaupungille ylimääräisiä menoja, mutta myös suurta helpotusta, sillä kaupungin lapsiavustusjärjestelmä lakkautettiin eikä raha mennyt enää kaupungin menoista. Huoltolautakunta pyysi kuitenkin kaupungilta 715 000mk:a lisämäärärahoja mm. huoltotoimiston kalustoon ja lisätyövoimaan lapsilisään oikeutettujen kartoittamiseksi sekä suuren maksu-urakan hoitamiseksi. Tampereella oli n. 22 000 lapsilisän saamiseen oikeutettua alle 16 vuotiasta lasta. Muita tärkeitä uudistuksia olivat terveydenhoidon ja sosiaalitoimen alalla tuberkuloosilaki ja mielisairaslaki. Tämä oli selvä osoitus asenteiden muuttumisesta sekä yleisen vastuun ottamisesta henkisesti sairaista ihmisistä. 

Tampereelle oli jo pitkään vaadittu kunnallista joukkoliikennevälinettä ja raitiovaunujen osoittautuessa liian kalliiksi päätyi kaupunki ja liikennelaitos trolleybusseihin. Trolleyt liikkuivat ilmassa roikkuvien sähköjohtojen avulla eli autot siis kävivät sähköllä. Ensimmäinen matka tapahtui 8.12. lentokonetehtaalta Härmälästä Suomen Pankin kulmalle, mikä oli myös ensimmäinen ja ainoa reitti. Tämä tapahtuma kiinnosti kaupunkilaisia niin, että kaupunki joutui järjestämään ylimääräisiä lipunmyyntipaikkoja ruuhkan selvittämiseksi.

Lähteet:
Rasila, Viljo, Tampereen historia IV. Tammer-Paino Oy, 1992.
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1948.
Tampereen tilastollinen vuosikirja 1952.
Aamulehti 1948.
 
<