ASUNTOPULAA JA ALUELIITOS

Viinikka-Nekalaa 1940-luvulla kirkontornista kuvattuna. Etualalla Ahlmanintie. Kuva: K.O.Lumme, Tampere-seura.

Tampereella kärsittiin kasvavasta asuntopulasta, sillä sotien aikana lähes kaikki rakentaminen oli keskittynyt sotatoimia tukeviin kohteisiin. Asuntojen tarvetta lisäsi myös se, että siirtoväkeä, joista suuri osa oli evakkoja luovutetusta Karjalasta, arvioitiin vuoteen 1944 mennessä asettuneen kaupunkiin noin 4000. Kaupungissa oleskeli myös satoja inkeriläisiä, joista moni oli sodan aikana tamperelaisen teollisuuden palveluksessa. Suurin osa heistä luovutettiin myöhemmin takaisin Neuvostoliittoon.

Rauhan tullessa vuonna 1944 aloitettiin tulevan asuntotuotannon suunnittelu. Jälleenrakentamista helpotettiin myös valtiovallan toimesta, kun rakennusmääräyksiä tilapäisesti höllennettiin. Tampereen kaupunginjohtajan mietinnössä vuodelta 1944 kaupungissa todettiin olleen noin 1800 asunnon vajaus. Seuraavat vuodet kuitenkin osoittivat, että arvio oli pahasti alakanttiin.

Vuonna 1944 Tampereen kaupunki osti Viialan tilan. Kaupunki laajentui näin Etelään päin 297:llä hehtaarilla. Maa-alueen hinnaksi tuli 11 miljoona sen aikaista markkaa. Kaupan ansiosta kaupunki sai omistukseensa Hervantajärven pohjoispuolisia alueita, jonne myöhemmin nousi Hervannan kaupunginosa.