Tanja Vahtikari
Poliittista epävarmuutta
[LAMA JATKUU, ELPYMISEN MERKKEJÄ]
[POLIITTISTA EPÄVARMUUTTA]
Minkälaisia levottomuuksia täällä sitten järjestettiin?
Kaikkialla maailmassa vallitseva taloudellinen ahtaus, joka vaikutti myös Suomen ja erityisesti Tampereen tapaisen teollisuuskaupungin elämään, antoi leimansa valtuustonkin toimintaan. Tilanteen helpottamiseksi suunnitellut toimenpiteet olivat yhtenään esillä kokouksissa.
Lama hallitsi kunnallista elämää ja päätöksentekoa. Toinen Tampereen poliittiseen elämään merkittävästi vaikuttanut piirre oli ajan yleinen poliittinen ilmasto. Mäntsälän kapina, kyyditykset, kommunistikirjapainojen paljastukset ja työttömien tai palkkoihinsa tyytymättömien lakkoilut puhuttivat ja omakohtaisesti koskettivatkin tamperelaisten elämää.
Mäntsälän kapina näkyi Tampereella ennen kaikkea kiivaan keskustelun tasolla. Kirjoittelu kapinasta ja sen jälkiselvittelyistä jatkui kaupungin valtalehdissä Kansan lehdessä ja Aamulehdessä vilkkaana pitkälle kevääseen saakka. Lehdet myös purevasti kommentoivat toistensa kirjoittelua. Itse kapinaan ei Tampereelta lähtenyt kuin pieni joukko. Kuitenkin myös Tampereelle tuli tapahtumia tutkimaan asetettu komissio, joskin vain kauppaneuvos Haarlaa kuulusteltiin tapauksen johdosta.
Kyyditykset puolestaan nähtiin lähempää. Huhtikuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä viisi miestä pakotti kaupunkiin puhujamatkalle tulleen tohtori Mikko Erichin ulos huoneestaan hotelli Emmauksessa ja autoonsa. Kyyditys päättyi Virroilla, kun poliisi pysäytti miehet. Tämä kaikki tapahtui siitäkin huolimatta, että valtioneuvosto oli jo aikaisemmin päivällä levottomuuksia pelätessään kieltänyt suojelulain nojalla tohtori Erichiä luennoimasta. Minkälaisia levottomuuksia täällä sitten järjestettiin, se käy ilmi toisessa yhteydessä, oli Kansan lehden kommentti tapahtumien jälkeen.
Kaupungin kanta läntisten alueiden liitokseen
Vuonna 1932 tuli jälleen ajankohtaiseksi kaupungin läntisellä puolella sijaitsevien alueiden, mm. Pispalan liittäminen Tampereeseen. Kaupunginhallituksen jyrkkä kanta oli, että kaupungin tuli ehdottomasti vastustaa esikaupunkien liittämistä. Jos valtio kuitenkin määräisi esikaupunkiliitoksen toimeenpantavaksi, tulisi sen tapahtua aikaisintaan vuonna 1937. Myös kaupunginvaltuusto oli samalla kannalla. Päätöksen perusteluna esitettiin erityisesti kaupungin huono taloudellinen tilanne.
Laillista alkoholia Tampereeltakin
Kieltolakiäänestyksen tulos saatiin tammikuun alkupäivinä: Tampereella lakia vastaan äänesti 63,32% kaupunkilaisista. Tämä aiheutti luonnollisesti muutoksia kaupungin toimielimissä. Samanlaajuista valvonnan tarvetta ei enää ollut ja raittiuslautakunta sulkikin raittiustodistuksia jakaneen raittiustoimiston. Uusi väkijuomalaki ja alkoholin myynnin järjestäminen puhuttivat lehdistössä. Tampereella alkoholiliikkeen päämyymälä perustettiin Tuulensuuhun. Ensimmäinen laillinen väkijuomalähetys saapui kaupunkiin 30.3. Alkoholiliikkeen avajaisissa ihmiset jonottivat kauppaan pääsyä.
Ensimmäinen alkoholilähetys kieltolain loppumisen jälkeen saapuu Tampereen asemalle. Kuva: Aamulehti 30.3.1932, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Vuosi 1932 lyhyesti:
- Aamulehden otsikointia 22.7.1932: Kuljeskelevat työttömät valtateiden varsilla olevien talojen vitsauksena. Yövieraita saattaa olla keskimäärin kolmesta viiteenkin vuorokaudessa.
- Lamasta huolimatta haluttiin Tampereella puolustaa myös sivistyksellisiä ja esteettisiä arvoja. Valtuusto päätti jatkaa kaupungin historian toimittamista ja myönsi varat IV osan kirjoittamiselle. Kaupunginhallitus perusti kaupungin kaunistamistoimikunnan miettimään, miten olisi meneteltävä kaunistettaessa kaupunkia taide-esineillä.
- Muutamia esimerkkejä vuoden 1932 hintatasosta: Kuhan torihinta oli 13 mk/kg ja lanttujen 1 mk/kg. Maito maksoi torilla 1,50 mk/litra, meijerivoi 27 mk/kg ja sianliha 10 mk/kg. Miesten paidan sai alennuksella Vaatetustarpeisto keskuksesta Kauppakadulta 22 markalla.
Linja-auton kertamaksu oli 1,50 mk ja bensalitra maksoi 4,10 mk/litra. Joulukuusesta täytyi maksaa 10-25 mk.
- Tampereella vakavin tulipalo vuosiin sattui 1.3.1932, kun Poikain ammattikoulun työpaja paloi Nalkalantorilla.
- Kustaa Hiekan taidekokoelma avattiin yleisölle.
- Viinikan kirkko vihittiin toukokuun 29. Päivä. Kirkon toiminta oli alusta saakka aktiivista.
- Kesällä Hämeen Moottorikerho järjesti ensimmäiset Pyynikin ajot.
- Pispalaan saatiin oma uimaranta.
Lähteet:
Aamulehti 1932.
Jutikkala, Eino, Tampereen historia III. Vuodesta 1905 vuoteen 1945. Tampere 1979.
Kansan lehti 1932.
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1932. Tampere 1931.
|
