Tamperelaista arkipäivää vuonna 1927

Vuonna 1927 kevät tuli maaliskuussa, jolloin oli keskimääräistä lämpimämpää, vaikkakin sateista. Huhtikuu jäi sateiseksi ja viileähköksi, kuten myös toukokuu. Kesäkuussa sateet hellittivät ja alkoi olla lämpimämpää. Heinäkuu hyvin lämmin, mutta taas runsassateinen. Elokuussakin satoi runsaasti, vaikka lämpötila oli korkea. Syyskuussakin sateet jatkuivat. Ilma kylmeni huomattavasti lokakuussa ja marraskuussa talvi oli jo tullut jäädäkseen Tampereelle. Näsijärvikin jäätyi jo 20. marraskuuta. Vaikka lunta ei kovin paljoa saatukaan, koko vuoden loppupuolisko oli hyvin kylmä.

Väkiluku kasvaa, vaikka lapsia syntyy harvakseltaan

Tampereen väkiluku kasvoi tasaisesti, vaikkakin hitaasti koko 1920 -luvun ajan. Tampereella syntyi 744 lasta vuonna 1927, mikä oli muutama kymmenen vähemmän kuin sitä edeltävänä ja sitä seuraavana vuonna. Syntyvyys oli kuitenkin koko ajan korkeampi kuin muissa Suomen kaupungeissa.

Kuolleisuus taas oli korkeampi kuin vuosina 1926 ja 1928. Tampereella kuoli 659 henkilöä, joista 71 oli alle vuoden vanhoja. Tampereelle muutti kuitenkin enemmän väkeä kuin täältä lähti pois. Lievä enemmistö näistä vuonna 1927 Tampereelle muuttaneista oli naisia kuten oli koko 20 -luvun ajan. Tampereen väkiluku lisääntyi kaiken kaikkiaan 817 hengellä ja nousi 50 034:ään.

Hammashoitoa koululaisille

Vuonna 1927 alettiin kansakouluhammasklinikalla antaa oppilaille poliklinikkahoidon lisäksi järjestelmällistä hammashoitoa. Jotta oppilaitten ei tarvitsisi kulkea kovin pitkiä matkoja klinikalle, syksyllä 1926 perustetun Aleksanterinkadun koulun hammasklinikan lisäksi perustettiin Tammelan koululle toinen hammasklinikka. Ohjesäännön mukaan koululääkärien tuli kerran vuodessa tarkastaa kaikkien kansakoululaisten hampaat. Tampereella oli kuitenkin vain yksi kouluhammaslääkäri, ja käytännössä aluksi tarkastuksissa kävivät vain ensimmäisen vuoden oppilaat.

Tampereella on tungosta

Asuntotilanne oli vaikea. Erityisesti suuriperheisten oli vaikea saada kunnollista asuntoa. Venäläisistä sotilasparakeista jonkinlaisiksi asunnoiksi v. 1922 kunnostetuissa huoneistoissa asui vielä 600 ihmistä, ja liikkeiden kellaritiloissa asui 50-60 perhettä. Kaiken lisäksi vuokrat nousivat edellisvuoteen verrattuna 10%. Asuntoja rakennettiinkin huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, yhteensä 358 asuntoa ja 622 huonetta. Mm. kaupungin rakennuttamia kunnallisia työväen rakennuksia valmistui viisi, joissa kussakin oli neljä asuntoa. Näihin 20 asuntoon haki 175 kuntalaista, joista asunnon saajoiksi valittiin pääasiassa kaupungin omia työläisiä ja sotilasparakeissa asuvia runsaslapsisia perheitä. Kaupungin laitosten henkilökuntaa varten valmistui kolmikerroksinen, kivinen yli 20 asunnon rakennus.

Uusia pientaloja Koljontiellä Petsamossa. Kuva: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kaupungin pientalotontit oli miltei kaikki, Härmälää lukuunottamatta, vuokrattu. Niinpä Nekalan ja XXI:n kaupunginosaan kaavoitettiin lisää tontteja. Myös Petsamon kaupunginosan asemakaavaa laajennettiin. Nekalasta oli vuokrattu tontteja vuodesta 1923 lähtien. (Vuonna 1927) Nekalan asemakaavaan tehtiin muutos, ja sinne kaavoitettiin yhteensä 28 uutta omakotitonttia lisää, jotka vuokrattiin 50 vuodeksi. Vuokran hinta oli 75 penniä/m2 siihen saakka kunnes tontille vedettäisiin vesi- ja viemärijohdot, jolloin vuokra nousi 1mk:aan/m2. Kaikki uudet tontit vuokrattiin samana vuonna. Apua asuntotilanteeseen toi myös valtion omakotirahasto, josta tamperelaiset omakotirakentajat hakivat yhteensä 897 300 mk asuntolainaa v. 1927. Myös Tampereen Pienasuntojen Rakennuslainarahaston halpakorkoista lainaa myönnettiin enemmän kuin aikaisempina vuosina.