Kaupunki satsaa lapsiin ja koulutukseen

Tampere satsasi vuonna 1926 hankinnoissaan ja rakennushankkeissaan koulutukseen, lapsiin ja nuorisoon. Messukylän kunnalta ostettiin Järvensivun kansakoulutalo Järvensivun ja Vuohenojan esikaupunkien kouluolojen parantamiseksi. Myös Kalevanharjulle rakennettiin uusi lastenseimi kunnallisen lastenhoitotyön helpottamiseksi. Ehkä merkittävimpänä hankkeena saatiin päätökseen jo monia vuosia vireillä ollut Tyttöjen Ammattikoulun perustaminen, ja koulu saattoi aloittaa toimintansa syksyllä 1926. Lisäksi nuorison liikuntaharrastusta kannustettiin rakentamalla urheilukentälle kaupungin myöntämin varoin pukuhuone- ja katsomopaviljonki, joka saatiin valmiiksi miltei kesäurheilukauden alkaessa.

Järvensivun koulutalo kuvattuna vuonna 1928. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Rahapihakysymyksessä alustava sopimus, Naistenlahden satama-alueen laajennussuunnitelma etenee

Monien vuosien neuvottelujen jälkeen kaupunki sai valtion rautateiden kanssa aikaan sopimuksen Tampereen liikenneoloille tärkeässä ratapihakysymyksessä. Sopimukseen sisältyi maanvaihto, jossa kaupunki luovutti valtion rautateille 593140 neliömetriä maa-alueita ja sai vastineeksi rahaa sekä pienempiä VR:n omistamia alueita mm. Naistenlahdesta. Lisäksi VR:n tuli ottaa käsiteltäväksi kysymys Tampereen uuden rautatieaseman rakentamisesta ja siihen liittyvistä liikennejärjestelyistä. Tamperelaisten toiveet saada uusi rautatieasema vanhan rappeutuneen asemarakennuksen tilalle, lykkääntyivät kuitenkin VR:n vitkuttelun ja alkaneen lamakauden takia aina 1930-luvun puoliväliin.

Naistenlahden satama-alueen siirryttyä VR:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaupungille, laati rakennuskonttorin insinööriosasto suunnitelman satama-alueen laajennuksesta ja uudelleenjärjestelyistä. Valtuusto otti satamasuunnitelmaan myhönteisen kannan marraskuun 16. päivänä pitämässään kokouksesta. Ennen lopullista päätöstä päätettiin kuitenkin pyytää asiasta lausunnot Tampereen Teknilliseltä Seuralta ja Kauppaseuralta.

Asuntolainoja Petsamoon, Härmälään ja Nekalaan

Tampere kärsi myös 1926 asuntopulasta, joka kohdistui erityisesti vähävaraisiin. Tampereen kaupungin asuntotarkastuksen mukaan asui venäläisissä sotilasparakeista tilapäisasunnoiksi tehdyissä puutteellisissa huoneistoissa 764 henkilöä. Lisäksi myymälä-, varastorakennuksissa ja ihmisasunnoiksi kelpaamattomissa suojissa laskettiin asuvat 50-60 henkilöä. Vuoden 1926 aikana asuntotuotanto Tampereella kuitenkin väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Vuoden aikana valmistuneeksi kirjattiin 216 asuntoa, kun edellisenä vuonna määrä oli ollut 270 ja kaksi vuotta aiemmin peräti 311 asuntoa.

Kaupunki tuki edellisten vuosien tapaan pienasuntojen rakentamista myöntämällä lainoja Pienasuntojen Rakennuslainarahastosta. Lainoja myönnettiin sekä yksityisille pientalojen rakentajille, että yleishyödyllisille rakennusyhtymille. Näiden lainojen avulla rakennettiin taloja erityisesti uusiin työläiskaupunginosiin. Vuonna 1926 eniten lainoja myönnettiin Petsamon, Härmälän ja Nekalan kaupunginosiin rakennettaville pientaloille. Härmälän asuntokannasta suuri osa oli omakotitaloja. Petsamoon ja Nekalaan rakennettiin myös useampia asuntoja käsittäviä pientaloja.