Saija Penttilä

KOHTI LASKUSUHDANNETTA

Tampere eli vuonna 1907 sopeutumisvaihetta. Teollisuuden menestys menneinä vuosina oli ollut ilmeistä mutta vapaakauppaoikeuksien menettäminen vuonna 1905 alkoi näkyä: teollisuus joutui irtisanomaan työntekijöitään ja kaupungissa vallitseva taloudellinen noususuhdanne alkoi kääntyä laskuun. Vuoden 1907 kunnalliskertomuksessa mainitaankin edellisen vuoden olleen taloudellisesti muita epäsuotuisampi. Työväki oli 1905 suurlakon jälkeen järjestäytynyt ammattiyhdistyksiksi ja -järjestöiksi, ja alkoi entistä tiukemmin huolehtia eduistaan. Organisoituneena se aloitti 1907 laajan lakkoliikkeen, joka jatkui vielä seuraavankin vuoden puolelle. Alkanut taloudellinen laskusuhdanne ei kuitenkaan muuttunut heti koko yhteiskuntaa kiusaavaksi taantumaksi, ja lähialueisiin verrattuna Tampere esiintyi yhä houkuttelevana muuttokohteena - vuoden 1906 muuttovoitto oli ollut ennätyksellisen suuri, eikä määrä juuri pienentynyt seuraavana vuonna. Väkiluku lisääntyi muuttoliikkeen lisäksi myös luontaisesti ja teollisuuden menestyksen tuottama hyvinvointi yhteiskunnan jäsenten keskuudessa kasvoi: köyhäinavustukseen turvautuneiden määrä pieneni edellisvuosista.

Oikealla kuvassa Johanneksen kirkko ja Klassillinen lukio, jotka molemmat valmistuivat 1907. Takana näkyy myös nk. Tuomisen kivimuuri, joka valmistui vasta 1914. Kuva on 1910-luvulta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Lakkoliikkeen ohella vuotta 1907 värittivät maaliskuun 16. päivänä pidetyt ensimmäiset eduskuntavaalit. Vaikka kunnallispolitiikassa myllersi ja sosialidemokraattinen puolue ryhtyi jopa boikotoimaan kunnallisia vaaleja, osoittautuivat eduskuntavaalit Tampereella työväen voitonjuhlaksi. Taloudellisesti ja poliittisesti vilkas vuosi päättyi alkavaan lamaan ja heikkoihin taloudellisiin odotuksiin.