etusivu
info
haku
muistatko?

TYÖ 1940-1960

TYÖMARKKINAT

Ay-liike
Työtaisteluja
Lehdistö ja lakkoilu
Teksti Heikki Kokko

Työmarkkinat 1940-1960

Sotakorvausten päättyminen

Raskas urakka on tehty. 12.7. 1952 Tampellalla juhlittiin sotakorvausten päättymistä. Juhlaan osallistui lähes 1600 henkeä. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Talvisodan aikana kansallinen yhtenäisyys näkyi myös työmarkkinoilla. Työnantaja- ja työntekijäosapuoli solmivat tammikuussa 1940 ”Tammikuun kihlauksena” tunnetun sopimuksen. Siinä työnantajaosapuoli tunnusti ensimmäistä kertaa ammatillisen keskusjärjestön neuvottelukumppanikseen. Tämä merkitsi työntekijöille merkittävää muutosta mahdollisuuksissa vaikuttaa omaa toimeentuloaan koskevissa kysymyksissä. Työnantajille ja hallitusvallalle sopimus taas merkitsi työntekijöiden lupausta pitää teollisuuden rattaat pyörimässä.

Työnantaja- ja työntekijäosapuolen lähentyminen jatkui, kun huhtikuussa 1944 Suomen ammattiyhdistysten keskusliiton SAK:n ja Suomen Työnantajien Keskusliiton STK:n välillä allekirjoitettiin ns. yleissopimus, joka mahdollisti työehtosopimusten solmimisen myös sellaisten työnantajien kanssa, jotka olivat aiemmin vastustaneet niitä.

Työmarkkinoiden muuttunut tilanne ja osapuolten uudet voimasuhteet tulivat esille sotien jälkeen. Suomen ammattiyhdistysten keskusliiton SAK:n jäsenmäärä alkoi nopeasti kasvaa. Tampereellakin paikallisjärjestön, TAP:n jäsenmäärä kolminkertaistui vuoden 1945 aikana 6600:sta 21000:een. Työntekijöillä oli kova halu järjestäytyä, nyt kun se oli mahdollista ja siitä näytti koituvan todellista hyötyä. Tosin kommunistien ja sosialidemokraattien väliset ristiriidat ammattiyhdistysliikkeen sisällä heikensivät työntekijäosapuolta.

Työnantajajärjestöille tilanne oli täysin uusi. Työläisten järjestäytymisinto ja sodan jälkeinen ulkopolitiikan korostuminen sisäpolitiikkaan nähden pakottivat työnantajia usein suostumaan työntekijöiden vaatimuksiin. Lakkoilu oli yleistä, eikä työnantajajärjestöillä ollut enää vastaavanlaisia keinoja kuin 1920 ja 1930-luvuilla, jolloin lakkoja vastaan taisteltiin muun muassa lakonmurtajajärjestöjen avulla, joiden riveistä saatiin tarvittaessa työvoimaa pyörittämään seisahtunutta työpaikkaa. Näitä järjestöjä oli välirauhansopimuksen nojalla lakkautettu.

Työntekijöiden ansioiden nousu ei taannut elintason nousua, sillä vaikka tehdastyöläisten tuntipalkat nousivat vuosina 1944-1951 kahdeksankertaisiksi, nousivat niiden reaaliarvot voimakkaan inflaation vuoksi vain 40 prosenttia. Palkkojen nousu oli työläisille muutenkin kaksiteräinen miekka, sillä kun työnantajien työvoimakustannukset nousivat, tuli työnantajalle kiusaus korvata työntekijöiden työpanos koneilla, joiden tekniikka oli tuohon aikaan nopeasti kehittynyt. Tampereen teollisuus oli poikkeuksellisen työvoimavaltaista, joten paineet tuotannon automatisointiin olivat täällä erityisen kovat.

Vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan kasvu johti kuitenkin työläisen yhteiskunnallisen aseman parantumiseen. Pekkalan hallituksen aikana vuosina 1946-1948 hyväksyttiin mm. esitykset vuosilomalaista, työaikalaista, työehtosopimuslaista ja työtuomioistuinlaista. Elintason noustessa ja massakulttuurin vallatessa alaa tamperelaisestakin työläisestä tuli yhä enemmän myös kuluttaja.

Yleislakko

Yleislakon aikana vuonna 1956 linja-autoasemalla oli tungosta. Työväestön massakokoontumiset sujuivat yleensä rauhallisesti. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kaiken kaikkiaan työmarkkinoilla tapahtui ajanjaksolla suuria mullistuksia. Enää eivät työnantajajärjestöt olleet ainoa voima, joka päätti työehdoista. Mukana olivat nyt myös työntekijät. Kiistat kärjistyivät usein lakoiksi, joisen edessä sotakorvauksien suorittamiseen sitoutunut valtiovalta oli monesti voimaton. Työntekijäjärjestöjen merkittävin vastavoima olikin monesti Maataloustuottajien Keskusliitto MTK, jonka jäsenmäärä oli 1950-luvun alussa jo neljännesmiljoona. Maan elintason noustessa taistelu yhteiskunnan tulonjaosta tiukkeni eri etujärjestöjen kesken.


Lähteet:

Harra Taisto, Seiskan sata vuotta, Tampereen metallityöväen ammattiosasto 7 1896-1996. Tampere 1996.
Jussila, Hentilä & Nevakivi, Suomen poliittinen historia 1809-1995. Wsoy, Helsinki 1995.
Jutikkala Eino, Tampereen kaupungin historia III, 1905-1945. Tampere 1979.
Koivisto Tuomo, Työt ja tekijät – Näkökulmia ammatilliseen työväenliikkeeseen 1800-luvulta 2000-luvulle, SAK:n Tampereen paikallisjärjestö. Tampere 1999.
Meinander Henrik, Tasavallan tiellä. Suomi Kansalaissodasta 2000-luvulle. Schildts, Espoo 1999.
Peltola Jarmo, Metallityöläiset ja muutosten vuosikymmenet. Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto 1941-1991. Tampere 1991.
Rasila Vilho, Tampereen historia IV. Vuodesta 1944 vuoteen 1990. Tampere 1992.

 
koski 1940-1960 kaupunki 1940-1960 arki 1940-1960 valta 1940-1960 liikkuminen 1940-1960 kulttuuri 1940-1960 työ lyhyesti työ 1870-1900 työ 1918-1940 Työ 1900-1918