Teksti Heikki Kokko
Valtion Lentokonetehdas
Rautatiekalustoa ja hienomekaniikkaa
V-Sarjan Bristol Blenheim-pommikoneen kokoonpanoa Valtion
Lentokonetehtaalla kesällä 1943. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Dieselveturien tuotanto korvasi höyryveturit 1950-luvun lopussa. Kuva: Pekka Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Laudankuljetusauto Lukki, jossa lautanippu lastattiin auton renkaiden väliin. Lukki oli Valmetin trukkituotannon ensi askelia. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
|
Valtion lentokonetehdas siirrettiin vuonna 1936 Suomenlinnasta Härmälään, uuden lentokentän kupeeseen. Niin kuin nimestä voi arvata, sotien aikana tehtaalla rakennettiin ja korjattiin ilmavoimien lentokoneita. Ennen siirtymistä sotakorvaustuotteisiin tehdas valmisti vielä joitain harjoituskoneiden prototyyppejä.
Jatkosodan loputtua Valtion lentokonetehtaalle ei löytynyt entisenlaista selvää toimialaa. Valtion omistama tehdas saikin tehtäväkseen valmistaa sellaisia sotakorvaustuotteita, joita muiden tehtaiden ei ollut mahdollista tehdä. Näitä olivat esimerkiksi sähkösahat, rikkikaasuja kestävät puhaltimet sekä erilaiset hienomekaaniset mittarit, joista sillä oli kokemusta jo lentokoneiden valmistuksesta. Kuten Tampellalla ja Lokomollakin myös Lentokonetehtaalla valmistettiin vetureita ja mm. laudankuljetusautoja, joista kehittyi myöhemmin trukkien laaja tuotanto. Usein korvaustuotteet olikin suunniteltava omalla suunnitteluosastolla, mistä koitui myöhemmin hyötyä uusien tuotteiden suunnittelussa.
Kun sotakorvaukset 1940-luvun lopulla alkoivat hellittää, pystyi tehdas aloittamaan siviilituotteiden valmistuksen. Päätoimialana oli pitkään rautatiekaluston valmistus. Lisäksi pian valikoimaan tulivat myös trolleybussit eli johdinautot, trukit, hissit ja ilmastointilaitteet.
Valtio päätti vuonna 1951 yhdistää eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa yhdeksi suureksi konserniksi, jonka nimeksi tuli Valmet. Tästä lähtien lentokonetehdas tunnettiin nimellä Valmet Oy Tampereen Tehdas. Lentokoneiden valmistaminen ei kuitenkaan loppunut Tampereella, vaan sotakorvausten päätyttyä tehtaassa valmistettiin vielä 50 Vihuri-konetta ja 1960-luvulla ranskalaisia Fouga-Magister suihkuharjoitushävittäjiä. Vuonna 1953 tehtaalle perustettiin erityinen hienomekaniikan osasto, joka valmisti mm. mittareita ja kelloja.
Tehdas työllisti vuonna 1941 noin 1700 ihmistä. Sotakorvausaikana 1940-luvun lopussa luku oli yli 2000 ja vuonna 1960 noin 1200. Sotakorvauksien päätyttyä Valmetin Tamperen tehtaan henkilöstömäärä siis laski.
Lähteet:
Björklund Nils, Valmet asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi. Helsinki 1990.
Jutikkala Eino, Tampereen kaupungin historia III, 1905-1945. Tampere 1979.
Peltola Jarmo, Metallityöläiset ja muutosten vuosikymmenet. Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto 1941-1991. Tampere 1991.
Rasila Vilho, Tampereen historia IV. Vuodesta 1944 vuoteen 1990. Tampere 1992
|