Kunnallisneuvos J.N. Salminen (1861-1935)

Johan Niklas Salminen syntyi Korpilahdella 13. tammikuuta 1861 sorvari Kalle Raajinmäen ja Maijastiina Vuohelan perheeseen. Hänen isänsä kuoli nälkävuonna 1867 ja perhe jäi äidin huollettavaksi. Niinpä nuori Johan joutui jo varhain maanviljelystöihin koti- ja naapuritiloille. Täytettyään 18, Johan Niklas meni nahkurinoppiin ja siirtyi setänsä mukana Tampereelle. Vuonna 1882 hän suoritti kisällinäytteen ja samaan aikaan yksityisesti opiskellen kansakoulukurssin. J.N. Salminen perusti vuonna 1884 Tampereelle pienen nahkurinliikkeen. Koska kaupungissa oli tuolloin jo 14 nahkuria ei uuden yrittäjän ollut helppo pärjätä kilpailussa. Tullessaan nahkurimestariksi 1889 Salminen siirsi liikkeensä Puutarhakatu 23:een.

J.N. Salminen. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Vuosisadan lopulla tapahtui nahkateollisuudessa teknisiä uudistuksia. J.N. Salminen otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön uuden päällisnahan kypsytystavan, ns. kromikypsytyksen. Paljolti itse kokeillen ja pioneerityötä tehden Salminen etsi menetelmiä parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Näin J.N. Salmisen nahkuriliikkeestä kehittyi vähitellen suurliike ja tehdas, jonka toiminta laajentui erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikana.

Toiminnan laajentuessa, Hatanpäälle rakennettiin uusi nahkatehdas ja pian osia tuotannosta siirrettiin kolmanteen tehdasrakennukseen Epilään. Vuonna 1926 J.N. Salmisen nahkatehdas työllisti 128 henkilöä. Laman aikana määrä laski mutta vuonna 1938 tehtailla työskenteli jälleen 132 työntekijää.

J.N.Salminen ura nahkatehtaan johdossa oli poikkeuksellisen pitkä. Ennen vuotta 1917 hän toimi tehtaansa yksinomistajana ja johtajana ja vuodesta 1917 perheyhtiö J.N.Salminen Oy:n Nahkatehtaat toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtaja. Kaiken kaikkiaan hän tuli olleeksi yrityksensä johdossa kokonaiset 50 vuotta. Oman toimensa ohessa hän ehti työskennellä myös Höyrypuuseppä Oy:n isännöitsijänä vuosina 1903-1916.

Tampereen kunnalliselämässä J.N. Salminen oli paljon käytetty luottamusmies. Hän toimi kaupunginvaltuuston jäsenenä yli 20 vuotta vuosina 1893-1904 ja 1909-1920. Tämän lisäksi Salminen toimi monissa lautakunnissa kuten köyhäinhoito- ja holhouslautakunnissa sekä palotoimiston puheenjohtaja ja työnvälitystoimiston johtokunnassa. Kirkkovaltuustossa Salminen istui vuosikymmeniä.

Teollisuusmiehenä Salminen otti osaa erityisesti Tampereen Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen toimintaan, jonka puheenjohtajaksi hän tuli 1906. Valtakunnallisesti hän toimi Suomen Nahkuriammatin työnantajain liiton puheenjohtajana 1906-1921 ja tämän jälkeen Suomen Nahkateollisuusliiton hallituksen puheenjohtajana. J.N. Salminen oli myös suomalais-kansallisen aatteen puolestapuhuja ja otti innokkaasti osaa Suomalaisen puoleen ja Kansallisen Kokoomuksen toimintaan. Hän oli myös Suomalaisen klubin perustajia ja toimi sen johtokunnassa kuolemaansa asti, vuodesta 1901 lähtien johtokunnan puheenjohtajana ja 1931 kunniajäsenenä. Suomalaista sivistystä Salminen tuki myös 100000 markan lahjoituksella Turun suomalaiselle yliopistolle.

Yhteiskunnallisista ansioistaan J.N. Salminen sai vuonna 1931 kunnallisneuvoksen arvonimen.