KERTOMUS TAMPEREEN KUNNAN TYÖNVÄLITYSTOIMISTON TOIMINNASTA VUONNA 1931

Tampereen kunnan Työnvälitystoimiston viimevuotisessa kertomuksessa lausuttiin jo m. m. seuraavaa: "Vuosi 1930 on maassamme ollut työsuhteisiin nähden varsin vaikeaa aikaa. Yleismaailmallinen taloudellinen pula-aika on koskenut maamme talouselämään erittäin raskaasti, sillä rahan niukkuus on tyrehdyttänyt kaiken yritteliäisyyden, lamauttanut teollisuuden ja ehkäissyt maatalouttakin toimimasta sellaisella ponnella kuin tarpeellista olisi ollut. Edelläsanotusta johtuen, kun kuluttajaväestön suurimmat jouköt ovat joutuneet kärsimään yleisestä pulasta, ovat kauppa- ja liikelaitokset myöskin toimineet vähennetyin työvoimin ja heikommin tuloksin, joten yleisen pulan seuraukset ovat kohdanneet kaikkia yhteiskuntakerroksia, synnyttäen lamaannusta inhimillisten pyrkimysten kaikilla aloilla. Yleisestä pulasta ovat työläisetkin saaneet kärsiä paljon, sillä työttömyys on ollut koko maassa tavattoman suuri ja vallankin Tampereella laajuudessaan ennen kokematonta."

Tämä sama on meidän kerrattava nytkin, alottaessamme kertomusta kunnan Työnvälitystoimiston toiminnasta vuodelta 1931, sillä Työsuhteet eivät ole kuluneena vuonna lainkaan edellisestä vuodesta parantuneet, vaan päinvastoin huonontuneet ja työttömyys sentähden lisääntynyt Tampereella samoin kuin koko maassamme ennen kokemattoman laajuiseksi, jolle ei vedä veroja vuoden 1930 työttömyys.

Rakennustyömailla on yksityinen yritteliäisyys ollut miltei kokonaan seisauksissa ja vähäiseksi on kuluneen vuoden ajalla jäänyt kunnallinenkin rakennustoiminta. Tietääksemme ei kuluneena vuonna ole yksityistä rakennustoimintaa ollut kaupungissamme kuin edellisenä vuonna alotetut: Tampereen taidemuseon muutos ja korjaustyöt, Asunto Oy Naistenlahden ristikatu 7 uutisrakennustyöt, Valtion tyttölyseon korjaus ja lisäystyöt, jotka kaikki valmistuivat jo vuoden alkupuolella ja työläiset niistä joutuivat työttömäin lukua lisäämään jo kesän alussa. Uusia töitä on yksityisten taholta alotettu kuluneena vuonna: Tampereen Puuvillateollisuus Oy:n lisärakennus, Kariston kenkätehdasrakennus, talonomistaja K.A. Mäkisen asuinrakennus ja Kattohuopatehdas Oy:n tehdasrakennus, joitakin pienempiä lisärakennus- ja korjaustöitä mainitsematta. Kunnallisista rakennusyrityksistä on mainittava edellisenä vuonna alotettu Mältinrannan pumppuaseman rakennus, joka valmistui viime kesän ajalla, Nekalan kansakoulurakennus, joka valmistui viime kesänä, Viinikan kirkon rakennus, joka, oltuaan talven seisauksissa alotettiin huhtikuulla ja kaupungin suurtyömaa Sähkövoima-aseman rakennus, joka on jatkunut koko viime vuoden ja jossa noin parisensataa miestä on saanut jatkuvaa työansiota sekä syksyllä uutena kunnallisena rakennustoimintana lihantarkastamon rakennus. Vähiin siis on rakennusalalla supistunut rakennustyöläisten työnsaantimahdollisuudet ja sentähden onkin kunnan ja valtion täytynyt sitä enemmän auttaa työnpuutteessa olevia, järjestämällä heille varatöitä, jotka kuitenkin valtion taholta olivat keskeytyksissä toukokuun 15:nnestä päivästä syyskuun loppuun.

Mutta yhteiskunnallisella avustustyöllä on ollut monia muita arnmatteja harjoittavia avustettavina, sillä työajat ovat olleet peräti huonot koko vuoden metallityöläisillä, tekstiili- ja kenkätehtaissakin ja näiden teollisuuksien työläisiä on ollut satamäärin työttömäin lukua - lisäämässä ja muutenkin suurilukuisen sekatyöläisjoukon työnsaantia huonontamassa. Kun suurilukuisen kuluttajaväestön työnsaanti ja ansiomahdollisuudet täten ovat olleet peräti huonot, on se vaikuttanut kauppa- ja liikealalla työskentelevien työnsaantimahdollisuuksiin heikentävästi, minkä vuoksi heidän ammattinsa alalta on myöskin ollut huomattava joukko Työnvälitystoimistossa työtä etsimässä. Sahateollisuudessa vallitseva lamakausi ja kivihiilen ja koksien käyttö suuressa määrin lämmitys- ja polttoaineena, on myöskin melkoisesti vähentänyt metsätöitä ja siten osaltaan vaikuttanut, ainakin välillisesti, työttömyyden lisääntymistä kaupungissa. Näiden käyttö, polttopuitten halventumisen vuoksi, onkin edellisestä vuodesta jonknn verran vähentynyt.

Kuten edellisestä jo selviää on työttömäin työläisten hädänalaista tilaa täytynyt kunnan ja valtion lieventää järjestämällä tarpeellisia, joskaan ei tällä hetkellä aivan välttämättömiä varatöitä työttömäin työläisten tehtäväksi. Niinpä on kunnan taholta järjestetty varatöinä satamain ja niiden varastoalueiden laajennus- ja tasoitustöitä, katujen tasaustöitä, viemäritöitä, urheilukenttäin ja siirtolapuutarhain perustustöitä y. m. sekä valtion avustamina Lempäälään menevän maantien oikaisutöitä. Valtion taholta on varatöinä kuluneen vuoden ajalla jatkettu uuden ratapihan rakennustöitä, ratapenkereen laajennustöitä toisen raideparin asettamiseksi Tampereen ja Sääksjärven välille sekä Lempäälän maantien tasaus- ja oikaisutöitä. Tämän lisäksi on kunnan ja valtion yhteisillä kustannuksilla järjestetty työttömille naisille 8-10 viikkoa kestäviä ammatillisia oppikursseja, joissa oppilaat, paitsi käytännöllistä ja tietopuolista ammattiopetusta, ovat saaneet elinkustannuksiensa korvaukseksi myöskin kohtuullisen päivärahan kurssipäiviltään. Samoin järjestettiin ennen joulua 16-20 vuotiaille pojille 8 viikkoa kestäneet oppikurssit rakennusalalla. Näillä kursseilla oli 24 poikaa saaden muuraus- ja, kirvestyöopetusta ja 10 poikaa kivityöopetusta. Kuten oppikursseilla olleet naisetkin, saivat nämäkin opetuspäiviltään kohtuullisen päivärahan.

Naisten työttömyyden lieventämiseksi alotettiin Tampereella l0. päivänä joulukuuta naisten työtupa, jossa annetaan työttömille naisille työtä ja opetusta monenlaisissa naisten käsitöissä. Edellämainituille työmaille ja ammatillisille oppikursseille on työntekijät otettu yksinomaan Työnvälitystoimiston välityksellä ja niihin pääsyoikeus on ollut Tampereella kotipaikkaoikeutta nauttivilla työttömillä työläisillä.

Johtokunnan toiminta

Kertomusvuonna on johtokunta kokoontunut 9 kertaa, ja sen kokouksista on kirjoitettu pöytäkirjaan 66 pykälää. Kokouksissaan on johtokunta käsitellyt erilaisia Työnvälitystoimiston toimintaa ja työoloja koskevia asioita sekä Sosialiministeriön työasiainosastolta, Kaupunginhallitukselta y. m. tulleet kirjelmät ja antanut niistä pyydetyt lausunnot ja tarpeelliset vastaukset.

Valtion korvaus toimiston toiminnasta. Helmikuun 17 päivänä 1931 päivätyllä kirjelmällään anoi johtokunta Sosialiministeriön työ- ja huoltoasiainosastolta, että Tampereen kaupungille myönnettäisiin Työnvälitystoimiston vuonna 1930 ulkokuntiin toimittamista 761 työnvälityksestä valtion varoista suoritettavaksi 25 markkaa kustakin työnvälityksestä eli yhteensä 19,025 sekä 3,607 paikallisesta työnvälityksestä, 5 markkaa kustakin, 18,035 markkaa, eli kaikista puheenaolevana vuonna toimeksisaaduista työnvälityksistä yhteensä 37,060 markkaa, samalla ilmoittaen, että työnvälitysten keskihinnaksi puheenaolevana vuonna tuli 34 markkaa 82 penniä kultakin suoritetulta työnvälitykseltä. Huhtikuun 16 päivänä 1931 päivätyllä kirjelmällä ilmoitti Sosialiministeri E. Kilpeläinen, että sosialiministeriö, edelläsanottuna päivänä asiaa käsiteltyään on anomukseen suostunut, myöntämällä anotun avustussumman ja ilmoittaen, että apuraha 37,060 mk. tullaan lähettämään kaupungin rahatoimistolle.

Uusi johtosääntö Työnvälitystoimistolle. Kokouksessaan 3 päivänä kesäkuuta 1931 käsitteli Työnvälitystoimiston johtokunta Kaupunginhallituksessa asetetun jaoston valmistamia Työnvälitystoimiston uusittua johtosääntöehdotusta, tehden ehdotukseen muutamia muodollisia - ja asiallisiakin korjausehdotuksia. Johtosääntöehdotus käsiteltiin sen jälkeen Kaupunginhallituksessa, joka sen esitti kaupungin Valtuuston käsiteltäväksi. Kaupungin Valtuusto hyväksyi johtosäännöt kokouksessaan lokakuun 6 päivänä, minkä jälkeen ne lähetettiin Sosialiministeriöön lopullisesti vahvistettavaksi. Sosialiministeri vahvisti uudet johtosäännöt joulukuun 18 päivänä 1931, minkä jälkeen ne ovat olleet toimiston työohjeina.

Tilapäisapulaisen pito toimistossa. Kun lokakuussa 1931 tuli kuluneeksi vuosi siitä jolloin toimistoon lisääntyneitten töitten takia otettiin Kaupunginhallituksen suostumuksella tilapäinen toimistoapulainen ja kun sellainen edelleenkin vaikean työttömyystilanteen takia pidettiin erittäin tarpeellisena työvoiman lisänä toimistossa, anoi johtokunta kirjelmällään elokuun 29 päivältä 1931 Kaupunginhallituksen suostumusta saada edelleenkin lokakuusta lähtien toistaiseksi toimistoon palkata tilapäinen apulainen. Kirjelmällä n:o 2936 syyskuun 9 päivältä 1931 vastasi Kaupunginhallitus suostuvansa tähän anomukseen.

Mitä lisäkustannuksia läntisten esikaupunkien liittäminen Tampereen kaupunkiin tulee tuottamaan työnvälityksen osalta Tampereen kaupungille ? Tampereen läntisten esikaupunkien liittämistä koskevan kysymyksen selvitysmies asessori Torsten Malisen vaadittua kaupungin valtuustolta lausuntoa yhdistämisehdotuksen johdosta, ja voidakseen valmistella kysymystä sen eri puolilta pyysi Kaupunginhallitus Työnvälitystoimiston johtokunnalta lausuntoa siitä mitä lisäkustannuksia puheenaolevain esikaupunkien liittäminen Tampereen kaupunkiin tulee tuottamaan Työnvälitystoimiston menoissa. Tämän johdosta antoi johtokunta Kaupunginhallitukselle kysymyksestä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallituksen pyydettyä Työnvälitystoimiston johtokunnalta lausuntoa siitä mitenkä Työnvälitystoimiston vuotuiset kustannukset tulisivat kohoamaan läntisten esikaupunkien liityttyä Tampereen kaupunkiin saa Työnvälitystoimiston johtokunta, asiaa käsiteltyään kokouksessaan lokakuun 22 päivänä 1931, lausuntonaan Kaupunginhallitukselle kunnioittaen esittää seuraavaa:

Esikaupunkiliitoksen tapahduttua tulee Työnvälitystoimiston työmäärä, kuten luonnollista on, lisääntymään melkoisesti ja sentähden tuottamaan lisäkustannuksia toimistolle, jossa toimistoapulaisia ja työvälineitä, kuten lomakkeita ja konttoritarpeita, on lisättävä tarpeellisessa määrin.

Puheenaolevien esikaupunkien asujamiston suuri enemmistö on sellaista työväestöä, joka kuuluu etupäässä seka- ja rakennustyöläisiin ja jotka siis työasioissaan tulevat käyttämään Työnvälitystoimistoa ja lisäävät sen työmäärää omakohtaisilla käynneillään Työnvälitystoimistossa. Mutta tämä työnmäärä lisääntyy myöskin sentakia, että näiden uusien Työnvälitystoimiston asiakkaiden asunnot ovat kaukana kaupungin keskustasta, jossa Työnvälitystoimisto sijaitsee, minkä vuoksi heidän luonaan tehtävät kotikäynnit tulevat kuluttamaan toimiston työvoimaa sitä enemmän mitä kauempana ne ovat toimistosta ja mitä etäämmällä ne ovat toisistaan, kun tarkastuksia toimittava toimiston virkailija ei ennätä päivittäin tehdä kuin muutamaa kotikäynnin.

Työttömäin luku on kaupungin Työnvälitystoimistossa nykyään viikottain ollut noin 1,000 seuduilla, työttömien luvun ollessa Pispalan toimistossa 250 seuduilla. Muina aikoina jolloin työttömyys on täällä ollut numeroiltaan pienempi, on se Pispalassa ollut samassa suhteessa pienempi. Tämän mukaan lisääntyy Työavälitystoimiston työmäärä esikaupunkiliitoksen tapahduttua noin neljäsosalla nykyisestä ja jos vielä Pitkänniemen Sarpatin kyläkin tulee kaupunkiin liitettäväksi, on lisääntyminen suurempikin, sillä Sarpatin kyläläiset käyttävät nykyään Nokian toimistoa, johon heillä on lyhempi matka kuin Pispalaan.

- Johtokunta on siis sitä mieltä, että läntisten esikaupunkien liitettyä Tampereen kaupunkiin on Työnvälitystoimiston virkailijain lukua lisättävä kahdella toimistoapulaisella, joista toisella vuotuinen palkka olisi 18,000 markkaa ja toiseha 12,000 markkaa vuodessa. Lisääntyvä lomake- ja konttoritarpeiden kulutus vaatisi 3,000 markan menoerän ja tarkastusmatkoja varten olisi varattava automaksuihin noin 1,200 markan määräraha, joten lisäkulut kaikkiaan liitoksen tapahduttua nousisivat 34,200 markkaan vuodessa.

Enemmän työvoimaa Työnvälitystoimistoon. Kun työttömiksi ilmoittautuneitten luku joulukuussa kohosi ennen kuulumattoman suureksi, ja kun kaikki merkit viittasivat että työttömäin luku keskitalven ajalla tulee yhä kohoamaan, teki johtokunta joulukuun 18 päivänä, Kaupunginhallitukselle esityksen, että johtokunta oikeutettaisiin siirtämään toimiston lähetti Viljo Virtanen toiseksi tilapäiseksi apulaiseksi toimistoon, sekä, että johtokunta oikeutettaisiin ottamaan toistaiseksi Viljo Virtasen tilalle lähetin, jonka palkaksi johtokunta ehdotti 350 markkaa kuukaudelta. Kirjelmällään N:o 4497, joulukuun 23 päivältä 1931 ilmoitti Kaupunginhallitus suostuneensa johtokunnan tekemään edelläsanottuun esitykseen.

Tutustumismatkalla Viipurin, Helsingin ja Turun Työnvälitystoimistoissa Kaupunginhallituksen myöntämällä stipendillä kävi toimiston vanhempi toimistoapulainen Tyko Varto viime heinäkuussa kesälomansa aikana.

Työnvälitystoimiston toiminta

Toimistossa käyneitten asiakkaitten käyntejä oli kertomusvuonna 73,048 (edellisenä vuonna 54,944), joista miehiä 53,501 (edellisenä vuonna 38,030) ja naisia 19,548 (edellisenä vuonna 16,914). Kirjelmiä ja asiakirjoja on vuoden ajalla toimistosta lähetetty 340 (edellisenä vuonna 131}.

Kaupunginhallituksen määräyksestä on toimiston taholta tarkastettu kaupungin urakoitsijain välityksellä teettämillä rakennuksilla sitä, että urakoitsijat ovat noudattaneet urakkasopimuksiensa määräyksiä tamperelaisen työvoiman yksinomaisesta käyttämisestä saamissaan urakkatöissä ja tässä tarkoituksessa on aika-ajoittain tehty käyntejä Nekalan koulun ja lihantarkastamon rakennuksilla sekä sähkövoima-aseman rakennuksella. Niinikään on viikottain käyty tarkastamassa kaupungin työväen palkkalistat, että on voitu seurata ovatko kaikki kaupungin töissä olevat työläiset, Valtuuston päätöksen mukaisesti, olleet kaupungin töihin oikeutettuja ja Työnvälitystoimiston kautta mestareille lähetettyjä.

Kotikäyntejä työnhakijain kodeissa, heidän taloudellisista oloistaan selvityksen saantia varten, on vuoden ajalla tehty 152 työnhakijain kodissa.

Suurta työn lisää on kuluneenakin vuonna toimistolle tuottanut - Kulkulaitosten ja yleisten töitten ministeriön jo edellisen vuoden alkupuolella käytäntöön määräämä kortiston hoito, jossa kortistossa kustakin varatöihin oikeutetusta henkilöstä ja heidän perheistään vaaditaan monenlaisia henkilötietoja. Tilastollisia ilmoituksia työttömyystilanteesta on viikottaisina raportteina ja kuukausikertomuksina annettu Sosialiministeriön työasiain toimistolle, sekä viikottain myöskin Kaupunginhallitukselle, Sosialilautakunnalle, kaupungin insinöörille, sanomalehdille ja pyydettäessä poliisilaitokselle, kaupunginvoudille y. m. virastoille. Niin ikään on kuukausittain annettu tietoja Kaupunginhallituksen muodostamalle työttömyyslautakunnalle varatöihin oikeutetuista vielä työttömänä olevista työnhakijoista.

Työnvälitys vuonna 1931

Työnhakemuksia tehtiin toimistolle vuoden kuluessa: Miesten : 13,920 (edellisenä vuonna 11,190), lisäys 24 %. Naisten: 6,409 (edellisenä vuonna 5,625), lisäys 14 %. Yhteensä 20,329 (edellisenä vuonna 16,815), lisäys 21 %

Työpaikkoja tarjottiin vuoden kuluessa : Miehille : 2,629 (edellisenä vuonna 2,886), vähennys 9 %. Naisille : 1,646 (edellisenä vuonna 1,726), vähennys 5 %. Yhteensä 4;275 (edellisenä vuonna 4,612), vähennys 7 %

Työtilauksia täytettiin vuoden kuluessa: Miesten: 2,582 (edellisenä vuonna 2,840), vähennys 9 %. Naisten: 1,524 (edelisenä vuonna 1,528), vähennys 0,2 %. Yhteensä 4,106 (edellisenä vuonna 4,368), vähennys 6,0 %

Työlakkoja ei kuluneena vuonna ole sattunut kaupungissamme eikä sen ympäristössä. Työsuhteitten valaisemiseksi esitetään Työnvälitystoimistoon ilmoittautuneitten luku kunkin kuukauden viimeisellä viikolla vuosina 1931 ja 1930.