Kaupungin torikauppa. (1932-1933)

(Tampereen kaupungin kunnallinen asetuskokoelma, vuosina 1932-1933, s.306.)                         

Kokouksessaan helmikuun 6 päivänä 1933 kaupunginhallitus päätti, että kaupungin toreilla usein esiintyviltä ulkokuntalaisilta jalkinemyyjiltä vaaditaan viranomaisen antama todistus siitä, että myytävänä pidettävät jalkineet ovat myyjäin omia valmisteita jollaisten vapaa myynti elinkeinolain mukaan on sallittu.

Kokouksessaan huhtikuun 3 päivänä 1933 kaupunginhallitus voimassaolevan torijärjestyksen puitteissa päätti seuraavaa:

1) Markkinain aikana rihkamatavarain myynti sallitaan edelleen Kauppatorilla, mutta kannetaan jokaiselta myyjältä vahvistettu rnyyntipaikkavuokra.

2) Maalaiskansalle ja maatilain haltijoille, mikäli he pitävät kaupan hallitsemiltaan tiloilta saatuja tuotteita tai mitä he taikka heidän kotiväkensä kotiteollisuutena valmistavat, osoitetaan vapaa maksuton myyntipaikka Laukontorilta Kirkkokadun itäpuolelta ja Tammelantorilta, minkä viimeksimainitun paikan kiinteistökonttori lähemmin määrää. Näitä myyntipaikkoja käyttäkööt maalaiset maksutta niin markkina-aikoina kuin muulloinkin.

3) Mikäli maalaiset harjoittavat ammattimaista kauppaa tulee, heidän myyntipaikoistaan maksaa vahvistettu vuokra harjoittavatpa he sitten liha- jalkine-, rihkamatavara- tms. kauppaa.          

4) Myöskin varattomat kaupunkilaiset, jotka tarjoavat rihkamatavaroihin kuuluvia valmisteitaan kaupaksi tilapäisesti, mutta eivät ammattimaisesti, saavat harjoittaa maksuttomasti kauppaa edellärnainituilla maalaisille osoitetuilla vapailla paikoilla, mikäli heillä on köyhäinhoitolautakunnan suositus maksuttomaan myyntiin . Köyhäinhoitolautakunnan tulee antaa tällaiset suositukset määräajaksi, esim. yhdeksi kuukaudeksi.

5) Kiinteistökonttorin tulee valvoa, että tätä kaupunginhallituksen päätöstä noudatetaan.