Kansakoululääkärin vuosikertomus lukuvuodelta 1919-1920.
Oppilaiden tutkiminen toimitettiin nyt päättyneenäkin lukuvuotena ohjesäännön edellyttämällä tavalla ja noudattamalla sitä ohjelmaa, joka on selostettuna lukuvuoden 1916-1917 vuosikertomuksessa.
Tarkastustilaisuuksissa ja luokallakäynneilläni tapasin varmasti tai jotakuinkin varmasti diagnostisoituja tuberkuloositapauksia seuraavasti:
Kahdessa tapauksessa, joissa oli kysymyksessä tartuttavassa tilassa oleva keuhkotuberkuloosi, kehotin pidättämään sairastavia oppilaita toistaisesti koulusta, - valitettavasti ei kouluparantolan puutteessa muu järjestely ollut mahdollista - ja toisen tapauksen johdosta toimitin luokkahuoneen desinfisioiduksi.
Kouluparantolakysymys on sikäli edistynyt; että Kaupunginvaltuusto on varannut sitä värten alueen Pyynikin etelärinteeltä, ei tosin juuri siltä paikalta, mistä Johtokunta minun neuvoni mukaan oli pyytänyt ja mistä epäilemättä paras paikka kouluparantolalle olisi saatu, vaan siitä vierestä, kutakuinkin hyvästä paikasta, mihin kuitenkaan ei talvisaikaan aurinko pääse niin vapaasti paistamaan.
Trakomatautitapauksia tapasin 4, joista 2 uutta. Kaksi niistä oli tartuttavassa muodossa ja saatettiin hoidon alaiseksi.
Vapautusta sairauden tai ruumiillistan vikojen takia voimiste-lusta, joko kokonaan tai vaan erikoisista liikkeistä, myönnettiin koululääkärin suosituksesta seuraavasti:
Vapautuksien syinä oli keuhko- tai muu tuberkuloosi, sydänvika, yleinen heikkous, jalanviat, tyrät y. m.
Apukouluun siirrettiin jo syyslukukaudella 3 oppilasta, nimittäin 1 poika ja 1 tyttö alemman koulun I luokalta sekä 1 tyttö ylemmän koulun I luokalta. Kevätlukukauden lopulla tutkittiin apukouluun siirtämisen tarkoituksessa 12 oppilasta, nimittäin 2, tyttöä ja 9 poikaa alemman koulun I luokalta sekä 1 poika alemman koulun II luokalta. Kaikki havaittiin - Binetin ja Simonin intelligensin määräämismenettelyä käyttäen - siksi huonosti kehittyneiksi, että suositettiin apukouluun.
Kesäsiirtoloihin pääsijöiksi valittiin toukokuun alkupuolella tätä varten toimitetuissa tutkimistilaisuuksissa kaikkiaan noin 270 oppilasta, jotakuinkin suhteellisesti eri oppilasryhmien lukumäärästä. Tutkittaviksi oli lähetetty ainoastaan vähävaraisten kotien lapsia, joilla ei muuten olisi tilaisuutta päästä maalle virkistymään ja kehittymään. Valinnassani kiinnitin päähuomioni tuberkuloosivaaran uhkaan, niin että etusijassa valitsin kesäsiirtoloihin menijöiksi ne lapset, joissa itsessä oli tuberkuloosin oireita (ei tietysti kuitenkaan n. s. avoimen tuberkuloosin oireita) tai joiden kodissa oli tai oli ollut tuberkuloosia.
Kuten ennenkin olen kahdesti viikossa, Johtokunnan hyväksymänä aikana, ollut tunnin ajan Aleksanterin koululla oppilasten omaisten ja opettajien tavattavissa oppilaitten terveyttä koskevia neuvotteluja varten. Näitä neuvottelutilaisuuksia on jotakuinkin vähän käytetty.
Opettajakunnan lausuman toivomuksen mukaisesti päätti Johtokunta hankkia eri koulutaloihin sidosaineita kouluissa, varsinkin poikien käsityötunneilla tuon tuostakin sattuvien pienien tapaturmien varalle. Kun steriiliä sidosaineita ei kumma ja ikävä kyllä olo kaupoissa saatavissa, valmistin minä tarvittavat sidosaineet sopiviin kääröihin ja sterilisoin ne sekä jaoin ne pahvilaatikkoihin pantuina eri koulutaloihin. Jotta opettajat osaisivat tarpeen tullen oikealla tavalla käyttää niitä, pidin opettajiston kokouksessa kevätlukukauden alussa aivan lyhyen esitelmän nykyaikaisesta haavain ensi hoidosta ja näytin, mitenkä valmistamiani sidosaineita olisi käytettävä.
Tarttuvien tautien esiintymisen kansakoululasten joukossa osottaa seuraava, opettajien antamiin ilmoituksiin perustuva taulu:
Kuten taulusta näkyy sattui tulirokkotapauksia tänä lukuvuonna perin vähän ja ainoastaan kerran oli syytä tämän taudin takia desinfisioida luokkahuone. - Kun kurkkumätää liikkui kaupungissamme syksyllä jotakuinkin paljon, sairastui tietenkin kansakoululapsiakin jokseenkin monta siihen; tapauksien esiytymistä lähemmin tarkastellessa näyttää todennäköiseltä, ett'eivät lapset - ehkä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta - ole saaneet tartuntaa koulusta, ja vaan 2 kertaa oli tämänkin taudin takia luokkahuone desinfisioitava.
Sen sijaan oli koulu ilmeisesti suuressa määrin raivonneen tuhkarokon levittäjänä. Ensimäiset tuhkarokkotapaukset sattuivat jo syyskuun alussa eräällä n. s. Alakansakoulun luokalla. Kun en heti saanut asiasta tietoa, en tietenkään voinut välittömästi ryhtyä toimiin taudin leviämisen ehkäisemiseksi, mikä ehkä silloin vielä olisi ollut mahdollista. Vasta kun ensimäiseksi sairastunut jo oli ennättänyt tartuttäa ison joukon tovereitaan, niin että luokalta yhtaikaa oli 12 oppilasta tuhkarokon takia poissa, tuli asia minun tietooni. Keskeytin luokan toiminnan 1 viikoksi, . ja aluksi näytti epidemia siihen pysähtyneen, lähiaikoina ei kouluissa esiintynyt uusia tuhkarokkotapauksia. Mutta tauti oli sillä välin päässyt koulusta leviämään koteihin ja sieltä - saatuaan erinomaiseksi levittäjäkseen aluksi n. s. Amurin lastentarhan - palasi se takaisin kouluihin, missä sen . leviämistä ei enään mikään voinut ehkäistä. Saattoi myös selvästi huomata mitenkä tauti kaupungin länsiosasta vähitellen levisi itäosaan; .n. s. Helinin koululla sattui ensimäinen tuhkarokkotapaus lokakuun 15 p:nä, Johanneksen koululla 24 p:nä ja Tammelan koululla 29 p:nä samaa kuuta. Sangen pahasti hätyytti tauti muutamien luokkien oppilaita; eräälläkin luokalla sattui 17 tapausta, kahdella 15 tapausta j. n. e.; ainoastaan kahdella alemman koulun luokalla Tammelan koulussa ei ilmennyt lainkaan tuhkarokkoa. 1 tapauksessa ilmoitettiin taudin aiheuttaneen kuoleman. Syyskuun lopulla oli tauti yleensä jo lakannut, mutta muutamilla luokilla sattui jokunen tapaus vielä kevätlukukauden alussa.
Että influensa eli n. s. espanjantauti myöskin runsastapauksisena esiytyi kansakoululasten joukossa, on luonnollista, koskapa tauti sekä syyslukukauden loppupuolella että etenkin kevätlukukauden alussa sangen pahasti raivosi kaupungissamme.
Kuten taulusta näkyy sattui kouluissa myös jokseenkin paljon hinkuyskä- ja sikotautitapauksia, etenkin kevätlukukauden lopulla, ja valitettavasti epäilemättä useat näihin tauteihin sairastuneista saivat tartunnan koulusta; monet seikat näet tekevät näittenkin tautien koulujen välityksellä leviämisen ehkäisemisen milt'ei mahdottomaksi.
S a i r a s h o i t o. Kuten ennenkin antoi toinen kaupunginlääkäri T:ri A. Grönholm virkansa puolesta syyslukukaudella vapaan lääkärinavun vähävaraisille kansakoululapsille opettajain antamien todistusten nojalla. Kevätlukukauden alusta.siirtyi tuo velvollisuus uudelle köyhäinlääkärille T:ri B. Laurellille. - Kun tarkastuksissa ja luokalla käynneilläni olen havainnut varakkaampien kotien lasten tarvitsevan lääkärinapua, olen kuten ennenkin siitä antanut tiedon kodeille.
Valtuuston myöntämän määrärahan avulla sai lukuvuoden kuluessa kaikkiaan 90 vähävaraista oppilasta erikoislääkärinhoitoa silmävioissa, useimmat huonon näön takia, ja 65 oppilasta samoin erikoislääkärinhoitoa korva-, nenä- ja nielutaudeissa, niistä taas useimmat korvataudeissa.
Kun kansakoulun hammaspoliklinikan viimevuotinen hoitaja, Hammaslääkäri Laurent kesän aikana muuttaessaan paikkakunnalta ei ollut ilmoittanut viranomaisille luopuvansa tästä toimestaan, ei syyslukukauden alussa voitukaan, kuten ennen, avata hammaspoliklinikkaa, ja vasta Johtokunnan uudistelemista huomautuksista sai. terveydenhoitolautakunta asian lopultakin valmiiksi, niin että poliklinikka vihdoin kevätlukukauden loppupuolella saattoi alottaa toimintansa lasten hammaskipujen lieventämiseksi.
M. Ahlman.
|