KERTOMUS TAMPEREEN KUNNAN AMMATTIENTARKASTAJAN TOIMINNASTA 1931
Kun taloudellinen tilanne kuluneenakin vuotena on edelleen huonontunut, niin on luonnollista, että tämä huonontuminen ei ole ollut vaikuttamatta myöskin pienteollisuus- ja käsityöliikkeiden tilaan. Niinpä voidaan panna merkille se sama ilmiö, josta jo edellisen vuoden toimintakertomuksessa huomautettiin, nimittäin että pienteollisuus- ja käsityöliikkeiden lukumäärä eräillä aloilla on yhä vain lisääntynyt. Näin on tapahtunut muun muassa jalkine- ja vaatetusteollisuuden aloilla. Sitäpaitsi tekevät hyvin monet varsinkin naisten vaatetusalaan kuuluvaa ompelutyötä asunnossaan. Samoin on asianlaita silittäjiin nähden ja onpa tällaista havaittavissa parturialallakin.
Kun tällainen ilmiö ei johdu luonnollisista syistä, toisin sanoen sen aiheuttajana ei ole lisääntynyt tuotteiden kysyntä, vaan aiheuttaa sen se, että työttömiksi joutuneet tyontekijät koettavat edes vähemmänkin ansaita, niin on siitä tietysti seurauksena se, että työn tarjonta yhä vähenee toisilta saman alan liikkeiltä. Tämä taas aiheuttaa sen, että tulee yhä harvinaisemmaksi liike, jossa on myöskin työntekijöitä sekä että työhuoneiksi käytetään huoneita, jotka eivät ole siihen tarkoitukseen soveliaita. Onpa työhuoneiksi otettu huoneita, joissa ei ole edes lämmityslaitteita ja jotka kuntoisuutensa puolesta muutenkin ovat epätarkoituksenmukaisia. Kun nämä työpaikat ovat olleet sellaisia, joissa ei ole ollut työntekijöitä, niin ei epäkohtain poistamiseksi ole voitu käyttää niitä keinoja joita ammattientarkastajalla on käytettävissä siinä tapauksessa kun työpaikassa on myöskin työntekijä. Sen tähden on sellaisista työhuoneista, joita kaupungin rakennusjärjestyksen vastaisesti käytetään työhuoneiksi, tehty ilmoitus kaupungin terveydenhoitolautakunnalle.
Kunnan ammattientarkastuksen alaista rakennusteollisuutta on kuluneena vuotena ollut entistä vähemmän. Paitsi jo edellisenä vuotena aloitettuja Viinikan kirkon ja kansakoulun sekä taidemuseon rakennustöitä ei huomattavampia uusia rakennusyrityksiä esiintynyt, joten rakennustyöt rajoittuivat parin pienemmän asuinrakennuksen sekä eräiden vanhojen rakennusten lisäys- ja korjaustöihin. Kun kaupungissa kuitenkin suoritettiin eräitä tehdasrakennustöitä ja kaupungin sähkölaitoksen voima-aseman uudistustöitä, niin v oitanee sanoa, että rakennus- ja tilapäistöissä kaikkiaan oli ehkä jonkun verran vähemmän työntekijöitä kuin edellisenä vuotena. Tällöin on otettu huomioon myöskin ne monet varatyöt, joita kaupungin ja valtion toimesta on järjestetty.
Työaika pienteollisuus- ja käsityöliikkeissä on ollut työaikaa säännöstelevien lakien mukainen. Käsityöliikkeissä muina päivinä 8 tuntia paitsi lauantaina 7 tuntia. Työtä ei kuitenkaan ole ollut niin paljoa tarjolla, että työntekijät olisivat voineet työskennellä jatkuvasti, vaan ovat he joutuneet olemaan työttömänä. Parturiliikkeissä on kuten aikaisemmin työaika ollut 48 tuntia viikossa. Kauppa- konttori- ja varastoliikkeissä työaika on ollut 47 tuntia viikossa. Ravintola-, hotelli- ja kahvilaliikkeissä on työaika myöskin 48 tuntia viikossa ja on työ näissä, eräitä pienempiä lukuunattamatta, ollut järjestettynä kaksivuoroiseksi. Muilla aloilla on työ ollut yksivuoroinen. Varatöissä sekä eräissä kaupungin muissakin töissä on työpäivä talviaikana ollut 7-tuntinen.
Työaikalakien rikkomuksia on edelleenkin tapahtunut. Niiden johdosta on kuudessa tapauksessa pyydetty toimeenpantavaksi poliisikuulustelu mahdollisen syytteen nostamista varten. Niistä on 4 koskenut ravintolaliikkeessä, 1 kauppaliikkeessä ja 1 rakennustyömaalla tapahtunutta työaikalain rikkommista.
Kuten aikaisemminkin, on sosialiministeriö kuluneenakin vuotena myöntänyt saunalaitosten omistajille oikeuden pitää siivoojia puhdistustöissä klo 22 ehdolla, että päivittäinen työaika ei ole enempää kuin 8 tuntia. Myöskin maito- ja leipäkaupat ovat sosialiministeriön luvalla saaneet sunnuntai- ja juhlapäivinä pitää myymälänsä auki klo 12 kun ne muuten pitäisi sulkea jo klo 11. Leipomoliikkeissä on ainoastaan yhdessä tehty lain sallimaa yötyötä.
Edellä jo tuli mainituksi eräitä seikkoja, joista käy ilmi, että kaikki työhuoneet eivät tarkoituksenmukaisuudessa vastaa edes kohtuullisia vaatimuksia. Kun nämä kuitenkin lukumäärältään ovat verrattain pieni vähemmistö työhuoneiden kokonaismäärästä ja kun muut voidaan suurin piirtein katsoen pitää tyydyttävänä, niin voitanee sanoa, että yleistaso on tyydyttävä. Tosin aihetta muistutukseenkin aina löytyy ja on kuluneena vuotenakin annettu useita työhuoneissa löytyvien epäkohtien poistamista tarkoittavia neuvoja ja ohjeita.
Mitä erikoisesti tilavuuteen tulee, niin siinä suhteessa ei ole esiintynyt aihetta muistutukseen. Tämä onkin aivan luonnollista, sillä kun työtä ei ole riittävästi, niin ei työntekijöitä tarvitse ottaa enempää kuin mitä työhuoneeseen lain mukaan voidaan sijoittaa.
Ilmanvaihdosta voidaan mainita, että tilaisuus siihen kyllä jokaisella työpaikalla löytyy. Että siitä huolimatta työpaikassa käydessään voi panna merkille, että ilma on pilaantunutta, niin on siihen syynä se, että ilmanvaihtamisesta ei ole huolehdittu. Tämä taas voi aiheutua siitä, että kun ilmanvaihtolaite johtaa suoraan ulkoilmaan, niin ei sitä kylmänä vuodenaikana vaida käyttää työaikana, mikä kuitenkin useissa tapauksissa alisi välttämätöntä. Tämän tähden olisi päästävä siihen, että sisääntuloilma saataisi lämmitetyksi. Tästä aiheutunee kuitenkin niin suuria kuluja, ettei sitä ainakaan nykyaikana voida pienteollisuuslaitoksissa toteuttaa.
Kun kulunut talvi oli verrattain kylmä, niin tuli työhuoneiden kylmyys myös paremmin huomioiduksi. Kauppaliikkeiden myymälät varsinkin osoittautuivat huonosti lämpönsä pitäviksi. Epäkohdan korjaamiseksi annettiin useita määräyksiä, jotka määräykset myöskin työnantajat panivat täytäntöön.
Järjestys ja puhtaus ovat kuluneen vuoden aikana olleet, jotakuinkin tyydyttävät, joten aihetta muistutukseen ei ole esiintynyt. Tehdaslaitosten työväen asunnot ovat kaupungin asuntotarkastuksen jatkuvan tarkastuksen alaisina ja laitetaan ne aina määrävuosien kuluttua. Uusia työväen asuntoja ei ole rakennettu. Vuoden aikana on kunnan ammattientarkastaja joutunut kaksikin eri kertaa antamaan lausuntonsa varatyöntekijäin palkoista. Heti vuoden alussa pyysi nimittäin sitä kaupunginhallitus ja vuoden lopulla Hämeen läänin Maaherra.
Erilaisia kirjeitä ja lähetteitä on lähetetty 125 kpl. Saapuneiden kirjeiden luku on 26. Teollisuustilastolomakkeita on jaettu suurteollisuustyöpaikkoihin ja täytettynä palautettu Tampereen piirin ammaltientarkastajalle 263 kpl. sekä lomaketta "Tietoja Ammattientarkastajalle" 264 kpl. Kanslia on ollut auki joka arkipäivä klo 10-12.
Kertomusta seuraa:
Taulu 23 yhteenveto neljännesvuosikertomuksista.
Tampereella helmikuussa 1932. J.A. Peltola
|